Myötähäpeää

Kuuntelen toisinaan Radio Suomea tehdessäni töitä koneella. Tuotteiden kuvaamisen ja pakkaamisen sekä työhuoneen siivoamisen taustaääneksi radio sopii hyvin. Keskittymistä ja ajatustyötä vaativaa työtä teen mieluummin hiljaisuudessa. Joskus pettyy, kuten tänä aamuna.

Toviin en ollut radiota kuunnellut, enkä edes ole katsonut pariin päivään tv-uutisia. Nyt huomasin kellon olevan minuuttia vaille yhdeksän ja tuumin, että päivitän itseni maailman suhteen – voisi olla tauon jälkeen jotain todellista uutta kuultavaa. Uutta olikin, sillä ymmärsin sitten Juha Hurmeen voittaneen kirjallisuuden Finlandia-palkinnon. Hups, kirja-alalla työskentelevän pitäisi tietysti tietää moinen muutenkin kuin vahingossa. Jatkoin kuuntelua ja sitten ymmärsin, ettei tässä enää uutinen ollutkaan voitto vaan Hurmeen ja ministeri Sampo Terhon välinen sanasota.

Hurme piti kait voittopuheessaan ruotsin kielen puolia ja pilasi sitten hyvän asian kutsumalla kieltä osaamattomia junteiksi.

Terho tästä loukkaantumaan ja vaatimaan anteeksipyyntöä. Sen Hurme ilmeisesti oli tekevinään mutta loukkasi sävyllään ja sanamuodoillaan ainakin ministeriä ja nähdäkseni myös edelleen junttina pitämäänsä kansanosaa.

Miten meni pojat noin niinkuin omasta mielestä?

Minä ainakin sammutin radion myötähäpeää tuntien. Viestinnän ihmisenä analysoin asiaa näin:

Hurme lisäsi juntti-kommentillaan vastakkainasettelun fiilistä tässä maassa. Luoja paratkoon, että sitä on muutenkin jo ihan tarpeeksi.

Terho on poliitikko, joten on mahdollista, että hän käytti Hurmeen mokaa taitavasti hyväkseen ja ruokki vastakkainasettelua lisää. On myös mahdollista, että Terhoa suututti heitto ihan aidosti, ihmisenä. Jälkimmäisessä tapauksessa olisi kuitenkin ollut viisaampaa hoitaa asia rakentavammin kuin hiukan hassulla anteeksipyyntövaatimuksella.

Hurmeen muka-anteeksipyyntö, jolla hän loukkasi kaikkia lisää, oli sitten enää vain jokseenkin lapsellista.

Tältä tämä minusta näytti, tarkoittivat herrat sillä sitten mitä tahansa. Ja näin viestintä toimii – kaikki vastaanottajat käsittävät sen omalla tavallaan, omista lähtökohdistaan. Vanhat kunnon Wiion lait tulivat taas mieleen. Jos viestintä voi epäonnistua, niin se takuuvarmasti epäonnistuu täydellisesti.

 

Ei kommentteja vielä.

Jätä kommenttisi