Kirjoita suvusta – aloita tänään

Kävin viikonloppuna juttukeikalla Jokelan suvun vuosittaisessa sukukokouksessa Ryttylässä. Pohjatiedoksi lueskelin suvun jäsenen Tuulikki Luoman perheestään kirjoittamaa historiikkia. Yllättävän kiinnostavaa vaikka en tunne henkilökohtaisesti kuin aivan muutaman suvun jäsenen.

Hyvä sukustoori kertoo enemmän kuin ensinäkemältä vaikuttaa. Sitä lukiessa lukee tavallaan meistä kaikista ja itsestään vaikka sanat kertovatkin vuosikymmenten takaisista Gustaavista ja Juliuksista. Yksityisyydessään tarinat ovat yleisiä ja hyvin samaistuttavia.

Pidän Tuulikin selkeästä tyylistä. Ensin on selostettu kantaisien ja -äitien polku Ryttylään, sitten jokainen seuraavan sukupolven jäsen saa oman pienen luvun. Näiden jälkeen jatketaan taas luku per persoona -tahtia, kun serkukset muistelevat elämänsä vaiheita. Dokumentoinnin täydentävät valokuvat ja asiakirjat. Kirja on upea lahja tuleville sukupolville, ilman sitä moni asia unohtuisi, vieläpä vikkelästi.

Jos olet joskus miettinyt, että teidänkin suvustanne pitäisi jonkun kirjoittaa, niin lopeta tuo miettiminen heti ja ala kirjoittaa. Voit aloittaa valokuva-albumista. Ota sieltä ensimmäinen kuva, josta muistat jotain ja kirjoita kymmenen minuuttia pysähtymättä. Huomenna otat uuden kuvan ja kirjoitat taas kymmenen minuuttia. Työ neuvoo tekijäänsä ja kun pysyt kurinalaisena, on sinulla pikapuoliin historiikin aineisto hyvässä mallissa.

Tuossa kuvassa on oma kotitaloni. Kirjoitan siitä pätkän malliksi huomenna.

3 kommenttia

  1. Ritva

    Kirjoittaminen voimaannuttaa ja auttaa muistamaan. Tietoisuuteen nousee asioita, jota ei tiennytkään muistavansa. Se on tullut todistetuksi, kun koko talven olen osallistunut kirjoittajapiiriin, jonka teema oli Sukuni vuosikymmenet. Aloitimme 1800-luvun nälkävuosista ja jatkoimme vuosikymmen kerrallaan aina 2000-luvulle asti. Myös toisten tarinoiden kuunteleminen virittää muistoja ja auttaa suhteuttamaan oman suvun tarinan historian isoon kertomukseen.

    • Anu

      Kuulostaa hauskalta lähestymistavalta! Oletko tehnyt sukututkimusta vai yltääkö kuulemasi muistitieto aina nälkävuosiin saakka?

      • Ritva

        Sukututkimus on ollut jo vuosikymmeniä mieluisa harrastukseni. Suvuista riittää ammennettavaa.

Jätä kommenttisi