Kesken jättämisen taito

Naamakirjan lukuhaasteen yksi osa oli paljastaa kirja, joka on jäänyt kesken. Näitä on muuten yllättävän vaikea muistaa. Tovin pohdittuani valitsin kesken jääneeksi Keri Hulmen teoksen Mauriora maan voima. En tiedä pitäisikö nimessä olla pilkku ensimmäisen sanan jälkeen.

Kirja jäi kesken muutama vuosi sitten, joten en itseasiassa enää muista mistä se kertoi. Muistelisin jättäneeni sen kesken, koska siinä ei oikein tuntunut tapahtuvan mitään ja sisältö oli hiukan hämärä ja vaikeaselkoinen.

Nyt kirjaa tarkastellessani voin kertoa, että sanastoineen (!) päivineen kirjassa on 640 sivua. Huonoa en kesken jättänyt, sillä se voitti Englannin arvostetuimman kirjallisuuspalkinnon Bookerin 1985. Kirjanliepeen tekstit luonnehtivat kirjaa erikoislaatuiseksi ja epätavalliseksi. Vedän yhtäläisyysmerkit näiden määreiden ja itse käyttämieni hämärän ja vaikeaselkoisen väliin.

Kirjan jättäminen kesken on taito sinänsä. Olen ilmeisesti aika sinnikäs, koska pyrin lukemaan ainakin 50 sivua. Kesken jättäminen tuntuu silti luovuttamiselta. Vanhemmiten se tosin on tullut helpommaksi – kaikkea ei vaan ehdi lukea.

Ei kommentteja vielä.

Jätä kommenttisi