FAQ

K?Mikä on exlibris?
V.

Exlibris on kirjan alkuun liimattava kirjanomistajan merkki. Ex libris on latinaa ja merkitsee kirjaimellisesti ”kirjoista”. Voidaan myös ajatella, että se kertoo kirjan olevan peräisin merkin omistajan ”kirjastosta. Merkissä teksti on kaksiosaisessa muodossa ex libris. Kun merkistä kirjoitetaan jotain (kuten tässä) käsite kirjoitetaan yhteen. Merkin paikka on kirjan etusisäkannen vasemmassa yläkulmassa. Paperikannen läpän taakse jäämisen vuoksi se voidaan nykyään kiinnittää myös oikeaan ylänurkkaan.

K?Pseudonyymi
V.

Kirjailijan käyttämä salanimi. Tunnettuja pseudonyymejä ovat Pekka Peitsi (Urho Kekkonen), Mark Twain (Samuel Langhorne Clemens) ja Rosa Liksom (Anni Ylävaara).

K?Ajastettu harjoitus
V.

Kirjailija Natalie Goldbergin kehittelemä kirjoittamisen harjoitus. Kirjoittaja päättää etukäteen kuinka kauan kirjoittaa, hyvä aika aloittelijalle on esimerkiksi kymmenen minuuttia. Sitten hän valitsee aiheen ja kirjoittaa siitä ilman keskeytyksiä ja yliviivauksia koko päättämänsä ajan. Olennaista on luopua itsensä ja tekstinsä kontrolloinnista, antaa tekstin vain tulla, oli se sitten millaista hyvänsä.

K?Jännite
V.

Asko Martinheimo sanoo kirjassaan Parempi lause, että yksi jännitteen rakentamisen keino on luoda odotuksia: kuinka kauan päähenkilö kestää olosuhteita, jotka lukija tietää vaikeiksi? Jännitettä luo sekin, jos lukija tietää päähenkilöä enemmän.

K?Mihin kysymyksiin tiedotteessa vastataan?
V.

Tiedotteessa vastataan useimmiten seuraaviin kysymyksiin: 1) Mitä tapahtuu?. 2) Missä tapahtuu?, 3) Milloin tapahtuu?, 4) Kuka tai ketkä tekevät tai osallistuvat?, 5) Miksi tapahtuu?, 6) Miten asiat tapahtuvat? ja 7) Mitä tästä kaikesta sitten seuraa?

K?Viestinnän häiriöt
V.

a) Viesti ei mene perille, b) Viesti ymmärretään väärin, c) Viestiä ei ymmärretä lainkaan.

K?Kommentti
V.

Toimittajan jutun yhteyteen kirjoittama oma mielipide tai oma kokemus. Kommentti erotetaan selkeän nimeämisen ja taiton avulla varsinaisesta jutusta.

K?Kerronta eli suora kertomatapa
V.

Proosa rakentui pitkään suoralle kerronnalle, joka on eräänlaista yleistävää selontekoa tapahtumista. Aloitteleva kirjoittaja voi joskus ryssiä hyvän idean paukuttamalla heti alkuun koko stoorin keskeiset asiat. Ehkä hän pelkää unohtavansa jotain, ellei kerro kaikkea oitis. Lukijalle tulee ähky olo, sillä hän kaipaa kuvauksen suvantoja ja dialogin räiskettä. Selostava kertoja voi tyytyä vain täydentämään sisältöä ja yleistämään tiettyjä asioita tarvittaessa.

K?ISBN – mikä se on?
V.

ISBN-tunnus yksilöi kirjan kertomalla siitä numerosarjojen avulla julkaisumaan tai kielialueen, kustantajan ja kirjan yksilöllisen tunnuksen. Kolmentoista numeron koodin ensimmäiset kolme numeroa 978 ovat EAN 13 -tunnuksen etuliite ja viimeinen numero on systeemin avulla laskettu tarkastusmerkki.

K?Mitä virkaa on dialogilla?
V.

Dialogi on vuoropuhelua, draaman tai proosan kerrontamuoto. Yksi kolmesta keskeisestä, kerronnan ja kuvauksen kaveri. Näytelmä rakentuu käytännössä kokonaan dialogille mutta romaanin voi kirjoittaa kokonaan ilman dialogia. Ehkä ei kuitenkaan kannata niin tehdä, sillä dialogi pistää tarinaan mukavasti vauhtia ja kertoo paljon äänessä olevista henkilöistä. Dialogista tulee tunne, että asiat tapahtuvat juuri tässä, juuri nyt. Dialogi koostuu vuorotellen sanotuista repliikeistä, jotka merkitään tekstiin useimmiten repliikkiviivoilla.

– Kulta, mitä sinä ajattelet?

– Taunuksen kampiakselin päittäisvälystä.

– Että minä vihaan sinua!

K?Kertoja – kuka se on?
V.

Yrjö Hosiaisluoma sanoo Kirjallisuuden sanakirjassaan, että kertoja on ”tekstinsisäinen kerronnan toteuttaja; se puhuva ääni, joka kertoo tai jonka oletetaan kertovan tarinan”. Joskus tuntuu, että teksti vain on, eikä sitä varsinaisesti ’kerro’ kukaan. Joskus kertoja taas on helppo havaita. Hän joko esittäytyy tekstin alussa tai tarina on kirjoitettu minä-muotoon (”Synnyin synkkänä ja myrskyisenä yönä romahtamaisillaan olevassa skotlantilaisessa linnassa…”). Periaatteessa kertoja voi olla kuka tai mikä vain, vaikka päähenkilön koira. Kertojia voi olla myös useita. Kaikkitietävästä kertojasta puhutaan silloin, kun kertoja on eräänlainen jumala tarinan henkilöiden ja tapahtumien suhteen ja todellakin tietää kaiken ihmisten ajatuksia myöten.

K?Mikä on leipäteksti?
V.

Leipäteksti on varsinainen teksti, erotuksena otsikoista, kuvateksteistä ja ingressistä.

K?Mikä on ingressi?
V.

Ingressi on tekstin alussa oleva johdannonomainen lyhyt yhteenveto siitä, mistä leipäteksti kertoo.

K?Millainen on hyvä otsikko?
V.

Hyvä otsikko on yleensä lyhyt. Sen pitää kertoa lukijalle jotain olennaista tekstin sisällöstä. Sen olisi hyvä olla myös houkutteleva, koska vaikkapa lehteä selaileva päättää usein juuri otsikon perusteella alkaako yleensä lukea tekstiä.